Lumihuntua odotellessa...

Kuivakakkuja on olemassa joka lähtöön. Osa on kirjaimellisesti kuivia, osa meheviä, osa mauttomia, osa vie kielen mennessään. Kuivakakku kuuluu Suomessa juhlapöytään, halusi tai ei. Tässä kuivakakkuohjeessa sisus ei ole kuiva eikä mauton, ja kakun kruunaa rapsakka suklainen huntu, joka huijaa myös luulemaan vielä koskematonta kakkua kokonaan tummaksi.  Ei ole vaikea tehdä, ja kelpaa tarjota vaikka joulupöydässä. Ohje on Pirkan, anopille kiitos vihjeestä ja maistiaisista!

Suklaahuntukakku

Kakku:
250 g voita
3 dl sokeria
5 munaa
4 dl vehnäjauhoja
1 1/2 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
1 sitruunan raastettu kuori ja mehu

Kuorrutus:
1 1/2 dl sokeria
1 1/2 rkl tummaa kaakaojauhetta
1 dl vispikermaa

Voitele ja korppujauhota 2 litran rengasvuoka. Vatkaa huoneenlämpöinen rasva ja sokeri vaahdoksi. Lisää munat yksitellen voimakkaasti vatkaten. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää seos useassa erässä taikinaan hitaasti sekoittaen. Lisää lopuksi hyvin pestyn sitruunan raastettu kuori ja mehu. Lusikoi taikina tasaisesti vuokaan ja kypsennä kakkua 175-asteisen uunin alatasolla 45-55 minuuttia. Kakku on kypsää, kun se irtoaa reunoista. 

Valmista kuorrutus. Sekoita sokeri ja kaakao keskenään kattilassa. Kaada joukkoon kerma. Kuumenna seosta niin kauan, että sokeri liukenee ja seos on tasaista. Kumoa kakku hiukan jäähtyneenä. Taputtele kuorrutusseos pullasudilla vielä lämpimän kakun päälle ja reunoille, jolloin kakku saa ruskean hunnun. Anna kakun jäähtyä ja kuivua pinnasta. Säilytä kylmässä, kakku kestää hyvin myös pakastamisen.

Pyydys, johon jää ihan mielellään

Teen melko harvoin mitään makeita rahkaleivonnaisia. Ainoita säännöllisiä poikkeuksia on tämä omena-ansa, joka syksyyn kuuluva ihana rahkatäytteinen kakku. Ohje taitaa alunperin olla jostain vuosien takaisesta Pirkka-lehdestä. Maut sulautuvat yhteen niin pehmeästi, että tästä on pitänyt moni sellainenkin, joka maitorahkan makua muutoin vierastaa. Vatkaintakaan ei tarvita, joten tämä valmistuu kirjaimellisesti käden käänteessä :) Suosittelen kokeilemaan, mutta varoituksen sananen: tämä on h-y-v-ä-ä!

Omena-ansa

noin 12 annosta

Pohja:
4 dl vehnäjauhoja
2 dl sokeria
1 tl leivinjauhetta
1 tl soodaa
1 dl juoksevaa margariinia

Puoleen pohjataikinasta lisätään:
150 g vaniljajogurttia
1 muna

(½ tl kanelia)

Väliin:
½ l omenakuutioita (hapokas lajike)
500 g maitorahkaa
2 tl vaniljasokeria
1 dl sokeria
3 munaa

Pinnalle:
½ pohjataikinan muruseoksesta

(½ tl kanelia)

Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää joukkoon juokseva margariini. Jaa seos kahteen osaan ja sekoita toiseen puoleen taikinasta jogurtti ja kananmuna (myös vaniljasokerilla ja ripauksella tavallista sokeria höystetty maustamaton jogurtti toimii). Kaada se puoli taikinasta, johon jogurtti on lisätty, voideltuun ja korppujauhotettuun piirakka- tai irtopohjavuokaan (halkaisija vähintään 25 cm ja korkeus 4 cm). Kuori (paitsi kotimaiset) ja kuutioi omenat. Ripottele kuutiot pohjalle. Mausta rahka sokerilla ja vaniljasokerilla. Sekoita rahkan joukkoon kananmunat. Levitä rahkaseos omenakuutioiden päälle. Ripottele pinnalle loput pohjataikinan muruseoksesta, lisää kanelia niin halutessasi. Kypsennä 200-asteisen uunin alatasolla noin 40 minuuttia. Tarjoa täysin jäähtyneenä.

81 yötä jouluun

Vaikka blogissa on viime aikoina ollut hiljaista, niin kotona on kyllä puuhailtu. Kerrankin olen keskittänyt ajatukset tulevaan jouluun ajoissa, ja meillä onkin askarreltu joulukortteja isot pinot. Pieni taka-ajatus tässä on kyllä ollut, nimittäin toiveissa olisi saada jokunen kortti myytyäkin. Mutta mukava näitä on ollut näperrellä ja onpahan itselle valmiina postitettavaa, jos kauppa ei käy. Huomasin myös, että jouluiseen tunnelmaan oli ihan mukava virittäytyä hetkeksi jo nyt, kun ei ole vielä sitä joulun alla joka suunnasta tulvivaa joululaulu/mainos/krääsä-ähkyä tai ylipäätään mitään kiirettä vielä koko joulun suhteen.

Tässä nyt kuitenkin kuva-antia osasta kortteja ja ideoita itse kullekin askartelusta innostuneelle. Kortit oli kuvaushetkellä jo pussitettu, mikä vääristää hiukan värejä ja tekee turhaa kiiltoa kuviin, pahoittelut siitä. Kuvat suurenevat klikkaamalla.

Joulupalloja. Tämä on yksinkertainen idea, mutta lopputulos minusta aika kaunis.

Leimakuvanalleja.

Pipariukkoja.

Poro ja enkeli. Tuo musta korttipohja toimi minusta aika kivasti myös joulukortissa.

Sydämiä, sydämiä <3

Joulukuuset. Maailman helpoin tehdä vaikka lasten kanssa, ja varioida voi ihan miten haluaa. Ja silti jotenkin niin ihania, kyllä yksinkertainen vaan omaan silmään on usein se kaunein vaihtoehto.

Tonttutyttöjä (leimakuvalla).

Lumiukot vähän eri tavalla toteutettuna.










Neiti viisi vee innostui piirtämään myös jouluaiheisen kuvan. Miten sitä itse aina hämmästyykin, mitä kaikkea oma lapsi jo osaa, ainakin piirustustaidossa taidan jo armotta jäädä toiseksi... Kuva on tehty ilman poron mallia.

Vanha konsti vai pellillinen uusia?

Minä en ennen ymmärtänyt ollenkaan muffinipeltejä. Miksi hitossa pitää olla pelti, jos siihen laitetaan kuitenkin muffinivuoat? Naisen logiikalla ostin silti sellaisen, vaikken uskonut tarvitsevani. Sittemmin olenkin oppinut, että peltiä käyttämällä muffinit ovat paljon kauniimman muotoisia, kun vuoat eivät pääse taikinan painosta lörpähtämään sivuille, niin kuin ohuiden vuokien kanssa helposti käy. Vuoan avulla tulee siis kauniimpia, tasalaatuisempia muffineita kuin ilman. Tässä jakoon helppoakin helpompi heitä kulhoon ja sekoita-tyyppinen ohje, jolla loihtii nopeasti herkulliset muffinit vaikka yllätysvieraille. Mustikka ja valkosuklaa on kyllä ihan loistava yhdistelmä.

Mustikka-valkosuklaamuffinit

12 kpl

2 dl sokeria

1 tl vaniljasokeria

2,5 dl vehnäjauhoja

1 dl kaurahiutaleita

2 tl leivinjauhetta

100 g valkosuklaata

2 munaa

1 dl maitoa

100 g sulatettua voita

2 dl mustikoita

(pakastemustikoihin 1 rkl perunajauhoja tai Maizenaa)

Kuumenna uuni 200 asteeseen. Sekoita kuivat aineet ja karkeasti rouhittu valkosuklaa kulhossa. Lisää munat, maito ja sulatettu jäähtynyt voi, sekoita tasaiseksi. Viimeisenä kippaa kulhoon mustikat ja kääntele varovasti sekaisin, etteivät marjat hajoile ja värjää koko taikinaa. Jaa taikina muffinivuokiin ja paista 200 asteessa 15-20 minuuttia. Tarjoa jäähtyneinä.

Päivän hyvä teko

Minun ei normaalisti ole vaikea olla kehumatta itseäni, päinvastoin. Nyt on kuitenkin vähän vaikeaa. Tein nimittäin niin hyvää porkkanaleipää, että en tiedä oikein millä sanoilla sitä kuvailisin. Tai ei nyt koko kunniaa kuitenkaan oteta itselle, leipien ulkonäkö on neiti viisivuotiaan käsialaa. Kuvaan sattui tosin se "normaaleimman" näköinen leipä (tarjolla oli myös lettiä ja reikäleipää). Mutta hienoja ovat kaikki ja hitto vie miten hyviä! Jos ei ylistys tee vakuuttuneeksi niin kokeile itse, ei ole edes hankalaa. Kohottaminen vie toki aikaa, mutta on sen arvoista.

Porkkanaleipä

4 kpl

2 pss kuivahiivaa (tai 50 g tuoretta)
1 l kylmää vettä
1 rkl suolaa
  4 dl kaurahiutaleita

4 isoa porkkanaa

5 dl Myllärin sämpyläjauhoseosta
noin 15 dl vehnäjauhoja

 

Laita kulhoon kylmä vesi ja suola. Liuota hiiva joukkoon tai jos käytät kuivahiivaa, sekoita se kaurahiutaleisiin ja heitä sekaan. Lisää sämpyläjauhot ja kuoritut, karkeaksi raastetut porkkanat. Alusta lähes kaikki jauhot koneella tai käsin taikinaan ja vaivaa niin kauan, että taikina irtoaa kulhon reunoista. Ripottele ohut kerros jauhoja taikinan pinnalle ja peitä kulho leivinliinalla. Kohota pari tuntia huoneenlämmössä. Hiero taikina uudelleen kimmoisaksi kulhossa ja nosta jauhotetulle pöydälle.

Jaa taikina 4 osaan ja leivo haluamasi muotoisia leipiä. Ei ole kiellettyä käyttää leipävuokaakaan. Ripottele leipien pinnalle kerros jauhoja ja nosta leivinpaperin päälle pellille, 2 leipää per pelti koska kohoavat vielä paljon. Laita leivinliina päälle ja kohota leipiä vielä noin tunti. Tee muutama viilto leipien pintaan terävällä veitsellä. Paista uunin alaosassa 275 asteessa noin 10 minuuttia. Alenna lämpötila 200 asteeseen ja jatka paistamista vielä 10-15 minuuttia. Jäähdytä leivät ritilällä ilman leivinliinaa, jotta pinta pysyy rapeana. Tee naapurusto kateelliseksi tuoreen leivän tuoksulla ja nauti.

Arkiruokien aatelia

Minulta kysytään ajoittain neuvoa helppoihin arkiruokiin. Monella tuttavalla tuntuu olevan käsitys, että koska pidän blogia, meillä syödään joka päivä jotain ylimaallisen herkullista ja ei-niin-tavallisen-tylsää arkiruokaa. Nyt seuraa paljastus: väärässä olette! Tai olleet, ainakin tähän asti. Jaan nyt kanssanne tämän Polkkapossun pastaohjeen, joka kaikessa yksinkertaisuudessaan on ihan jumalaisen hyvää. Ja miinuspisteitä ei jaeta siitäkään, että ruoka valmistuu noin vartissa eikä vaadi kovin kummoisia aineksia eikä ruoanlaittotaitoja valmistuakseen. Tätä vetivät innolla myös lapset, vaikka etukäteen en olisi ropojani sen suhteen laittanut likoon. Aikuisten syönnistä en sen tarkempaa kuvausta kehtaa sitten edes laittaa, enkä kerro nuoltiinko lautaset ruokailun jälkeen mutta mieli ainakin teki. Uskokaa pois ja kokeilkaa itse.

 

 

Kirsikkatomaatti-pestopasta

 (3 annosta)

200 g spagettia
18 kirsikkatomaattia
4 valkosipulinkynttä
2-3 rkl pestoa
2-3 rkl oliiviöljyä
mustapippuria
parmesaania

Laita pastavesi kiehumaan. Halkaise kirsikkatomaatit astiaan, johon lisäät pilkotut valkosipulit, peston ja oliiviöljyn. Sekoita hyvin ja laita kippo jääkaappiin. Lisää spagetit keitinveteen, reilusti suolaa ja keitä paketin ohjeen mukaan. Kaada kuuma vesi pois ja kääntele tomaatti-pestohässeli sekaan. Lisää öljyä ja pestoa tarpeen mukaan. Lisää annokseen vielä mustapippuria myllystä ja parmesaania.

Kakkua pöytään!

Tässä Pirkan mainiossa kakkuohjeessa yhdistyy ihanasti suklaa ja banaani, ja rouhittu suklaa antaa mukavaa purutuntumaa muuten niin pehmoiseen kakkuun. Maku on ollut kovasti sekä lasten että aikuisten mieleen, ja poikkeaa kuitenkin hiukan siitä perinteisestä kermakakusta. Koristelun suhteenkaan ei tarvitse hermoilla, kerman voi vain heittää kakun päälle ja roiskia päälle suklaata ja mantelilastuja, ja hyvälle näyttää! Suosittelen!

 

Banaani-suklaatäytekakku

(noin 10 hengelle)

Pohja:

4 munaa

1,5 dl sokeria

1,5 dl vehnäjauhoja

 3 rkl kaakaojauhetta

1 tl leivinjauhetta

Kostutukseen noin 1,5 dl appelsiinimehua

Täyte:

2 dl kuohukermaa

100 g tummaa suklaata

250 g mascarpone-juustoa

1/2 dl sokeria

2 tl vaniljasokeria

1/2 sitruunan mehu

2-3 banaania

Päälle:

2-3 dl kuohukermaa

1 rkl kaakaojauhetta

Suklaanappeja tai -rouhetta

Mantelilastuja

Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Sekoita jauhoihin kaakao- ja leivinjauhe. Yhdistä seos munavaahtoon. Kaada taikina voideltuun, jauhotettuun tasapohjaiseen vuokaan. Paista kakkua 175 asteessa uunin alatasolla noin 30 minuuttia. Kumoa kakkupohja ja anna sen jäähtyä.

Vatkaa kerma vaahdoksi ja leikkaa suklaa karkeaksi rouheeksi. Sekoita mascarponen joukkoon sokeri, vaniljasokeri, sitruunamehu, suklaarouhe ja lopuksi vaahdotettu kerma. Leikkaa jäähtynyt kakkupohja kolmeen osaan ja kostuta levyt appelsiinimehulla. Viipaloi kuoritut banaanit. Levitä pohjalevylle viipaloituja banaaneja ja niiden päälle puolet täytteestä. Nosta keskimmäinen kakkulevy paikoilleen ja levitä sen päälle loput banaaniviipaleet ja täyte. Nosta päällimmäiseksi kostutettu kakkulevy. Anna kakun maustua viileässä mielellään yön yli kevyen painon alla.

Paahda mantelilastuja kuivalla, kuumalla paistinpannulla muutama minuutti sekoitellen, kunnes ovat saaneet kauniin värin. Varo polttamasta ja siirrä heti paahtamisen jälkeen pois pannulta ja jäähtymään. Vatkaa kerma vaahdoksi ja mausta sokerilla ja kaakaojauheella. Levitä vaahto ilmavasti kakun päälle ja reunoille. Koristele suklaalla ja paahdetuilla mantelilastuilla.